Ja niin se kesäloma sitten loppui.
On oikeastaan aika vaikeaa miettiä mitään kovinkaan rakentavaa sanottavaa näin lyhyellä varoitusajalla. Voidaan kuitenkin todeta että kesäloma loppui tällä päivämäärällä ja jälleen ollaan näemmä täysin samassa paskassa kuin ennnekin.
Kesäloman alkumetreillä selvisi että urhoollisista yrityksistä huolimatta se AMK-opiskelupaikka ei sitten auennutkaan aivan niin helposti kun kuvittelin. Vaikka olenkin pessimistinen realisti, niin kieltämättä toivon kipinä oli ilmassa kaikesta huolimatta.
Sain kokeen kaikissa muissa osioissa ihan hyvätkin pisteet lukuunottamatta ensimmäistä osiota, jonka matemaattiset sekä loogiset päättelytehtävät taisivat sitten kusta siinä määrin että minut pudotettiin ilmeisesti niiden perusteella ulos niin kuin apukoululainen luokalta.
Vaikka kesäloma menikin pääsääntöisesti hyvin siinä mielessä että en "juurikaan" miettinyt näitä kalseita työasioita, niin kieltämättä tuo pääsykokeen fiasko jaksoi ja jaksaa edelleen masentaa aikalailla. En nyt aivan tarkalleen tiedä että mitä teen kun tämä(kään) suunnitelma ei taas oikein onnistunut, mutta elämässähän on koko ajan suurinpiirtein laadittava varasuunnittelmia jos eivät unelmat toteudukaan ensiyrityksellä. Toisekseen tässä on vielä optiona hakea tuonne kouluun uudelleen nyt syksyllä, mutta kannattaako sinne hakea jos lopputulos on kuitenkin sama? Epäluulot ovat tällä hetkellä sen suhteen aika korkealla.
No mutta joo, töihin on siis palattu. Vittumaisin juttu taitaa olla nyt se että sain tietää joutuvani taas jälleen uuteen kohteeseen tällä kertaa yllättäen aulaan. Uusi aulakohde joka nyt kuitenkin on vain tilapäinen omaa sitten noin kymmenen tunnin vuorot, joka ei kyllä aulassakaan suoritettuna kuulosta mitenkään hyvältä. Laskin että näitä vuoroja on noin neljä kappaletta tulossa vähän vaihtelevilla työajoilla tuossa kohteessa. Nämä kaksi ensimmäistä päivää loman jälkeen istun täällä iltakohteessani nyt kuitenkin, mutta sitten lähden todella helvetin hyvillä mielin sinne aulaan istuskelemaan ties mistä syistä.
Muutenkin nämä loman jälkeiset työvuorolistat ovat lähinnä 100% juoksentelua pitkin kaupunkia eri kohteissa. Sinänsä ihmetyttää että minun "vanhana" tekijänä pitää juosta ties missä, mutta ilmeisesti vielä jäljellä olevien kesätyöläisten ei vissiinkään sitten tarvitse, vai?
Sain muuten kesäloman aikana myös käytyä työterveyspsykologilla ja sain lähetteenkin erääseen toiseen samankaltaiseen tahoon. Samalla eräs lääkäri sitten kirjoitteli minulle uuden reseptin.. nimittäin mielialalääkkeisiin. Olen käyttänyt niitä nyt muutaman viikon ja pakko on todeta, että kyllä kieltämättä se pahin masennus&ahdistus näyttäisi pysyvän poissa, mutta väsymystä se sitten puolestaan tuo mukanaan aikalailla.
Kieltämättä nyt on aika kaoottinen tunnelma yrittää aloitella mitään konkreettista näin loman jälkeen. Onneksi työ on kuitenkin sen verran pehmeämpää laskua täällä iltakohteen valvomossa ettei nyt aivan perseelleen lennä heti työvaatteet niskaan vedettyään. Minua kuitenkin ympäröi aikamoinen tyhjiö noin ajatusten osalta, sillä en vieläkään tiedä että mitä tässä pitäisi tehdä jotta tämä ikuiselta tuntuva oravanpyörä nimeltä vartijan työt voisi loppua kohdallani.
Yritän upottaa itseni kaikenlaisiin pikkuhommiin mitä tänne nyt on kertynyt poissa ollessani ja kirjoittelen piakkoin lisää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti