Tarkoituksella on pidetty taas hiukan taukoa kirjoittelusta, sillä töissä on ollut taas sen verran kiirettä että vapaapäiviä on uhrattu saikkuja paikaten sekä viikonloput on sitten korjailtu niitä juttuja mihin ei ole ehtinyt ottaa kantaa normaalipäivinä.
Olen viettänyt aika paljon aikaa tuolla uudessa vakkarikohteessani, jossa pääasiallisiin tehtäviin kuuluu suurinpiirtein kokonaisuudessaan pelkkää oheistyötä varsinaisen vartiointityön jäädessä taka-alalle. Kieltämättä itseään kyllä ruoskii pelkästä ajatuksesta, mutta minkäs teet kun olet sinne vain päätynyt tekemään vuoroja ilman mitään sen kummempaa päätäntävaltaa itseltäsi.
Olen kuitenkin nyt jälleen täällä iltakohteessa pitkästä aikaa. Työt eivät ole vapaapäivien palamisesta huolimatta painaneet kovinkaan pahasti, sillä viime liksa oli ylitöiden sun muiden osalta kerrankin sellainen ettei tarvinnut laskea joka penniä ja taktisesti miettiä taloudellisia siirtojaan joka sekunti kauppoihin mennessään. Toki nythän tuo tili on jo sileänä, mutta voidaan todeta että kerrankin sitä rahaa tuli tarpeeksi menot huomioiden.
Työpäivät ovat olleet todellakin erinäisiä oheistöitä täynnä ja hapotus on välillä noussut pahaksikin. Viime viikolla tuli eräässä kohteessa MELKEIN poistettua aika tylysti eräs todella epäsiististi pukeutunut henkilö, joka saapui kohteeseen ja yllättäen halusikin tietää kohteen arkkitehtuurista aivan kaiken! Eli nyt kyllä kävi niin että ulkonäkö petti pahasti tässä tapauksessa ja löi ylimielistä iltavaksia vasten kasvoja, sillä hän nyt selkeästi olikin vain arkkitehtuurista kiinnostunut ulkomaalainen heppu vailla sen kummempia taka-ajatuksia. Ulkonäkö kuitenkin petti pahasti ja kieltämättä sorruin ajattelemaan häntä automaattisesti joksikin spurguksi, joka oli vain ilmaantunut paikalle sekoilemaan.
Henkilöstöpula vaivaa kuitenkin tiettyjä kohteita taas sen verran että pelkään joutuvani olemaan tuolla oheistöiden kohteesssa varmaan aika pitkään. Tuo kohde on päivävuoroja sisältävä, mutta eilen maanantaina oli jo taas sellainen ralli siellä päällänsä kaatuen tietysti vartijan niskaan että loppupäivänä sitten kotona sulattelin mennyttä työpäivää aika huolella.
Hain muutamaan uuteen työpaikkaankin, mutta eipä hakujen umpeuduttua tullut mitään positiivista sen puoleen kuin negatiivistakaan palautetta sieltä. Tämä nyt oli toisaalta aika odotettavissakin, sillä molemmat paikat olivat aloilta jotka kiinnostavat minua mutta työkokemusta aloista olisi kuitenkin pitänyt olla omatakseen edes jotain mahdollisuuksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti