Taas on vierähtänyt hieman aikaa viime päivityksestä.
Tämä kaamos on aika järkkyä aikaa tehdä töitä, sillä on täysin pimeää kun lähtee ja täysin pimeää kun lähtee töistä. Tämä kaava siis toistuu jos tekee normaalia 8-16 duunia, sillä iltapäivällä on jo aika tummaa lähtiessään respasta ulos.
Sain olla taas pari päivää rauhassa, sillä jostain syystä ylityöt ovat vain loppuneet osaltani taas kerralleen. Se on tavallaan tietty ihan hyväkin juttu, mutta tietysti vähän ikävää on se että aika paljon nojaan ylitöihin ylimääräisessä varainhankinnassani.
Päällimmäisin huoli kai kuitenkin tällä hetkellä on tuo yleinen jaksaminen. Viikonloppuna oli taas aika vaikeaa painaa duunia, kun iltaa kohden jatkuva pimeys väsytti enemmän ja enemmän. Meinasin nukahtaa pystyyn pariinkin kertaan.
Töissä nyt ei ole oikeastaan ollut kummempia. Olen istunut viime aikoina täällä eräässä vakiorespassani, joka on yleensä melko hiljainen, vaikka kyllä tännekin ihmeellisiä asiakkaita välillä eksyy puhumattakaan ärsyttävistä "oman talon" ihmisistä. Nyt on kuitenkin melko rauhallista ollut muutaman lomapäivän jäljiltä, joten eiköhän tämä taas tästä vähäksi aikaa.
Huokaisen kyllä helpotuksesta kun tämä vuosi on ohitse. Olen vannonut jo useampaan otteeseen jättäväni nämä tämän alan työt vuonna 2013 taakseni, mutta se onkin toinen asia että kuinka pian näistä pääsee irtoamaan. Olen kyllä jo onnistunut laatimaan aika pitkän listan sellaisista työnantajista sekä ylipäätään työtehtävistä, jonne voisin kuvitella hakevani tämän vuoden loputtua. Siitä on helppoa sitten ruveta laskemaan pois niitä kaikkein vähiten houkuttelevampia duuneja sekä kaikkein kiinnostavimpia hakemusten lähettelemisen ohessa.
Olen kyllä ajatellut suoranaisia opiskelujakin. Oikeastaan se on nyt positiivista että minua on ruvennut kiinnostamaan todella moni eri koulutusohjelmakin ja opiskelutarjonta yleensäkin verrattuna näihin "hukkavuosiini", jolloin olen vain putkinäöllä varustettuna hakenut korkeakoulusta toiseen liian kevyin panoksin. Sinänsä tulee kyllä kirottua tätä aiempien aikojen näköalattomuutta, jonka johdosta olen lopulta näihinkin töihin päätynyt. Jos olisi tajunnut vielä vuosi tai parikin sitten hieman edes miettiä asioita muullakin tavalla kuin vain akateemisuuden kautta, niin tässähän olisi voinut sillä aikaa valmistua vaikka miksi muuksikin sillä aikaa kun tuhersi ties missä hukkaputkessa.
No, virheistään kai oppii.. vai oppiiko?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti