Huomenna ovat nyt sitten sen nimettömän AMK-alan pääsykokeet, joihin osallistun omalla vastuullani. En aio ottaa ainakaan liikaa stressiä niistä, sillä niihin on ainakin toistaiseksi voinut kovin vähän valmistautua mitenkään konkreettisesti. Lisäksi mitä olen koulutuksesta lukenut ja kuullut, niin aika paljon ollaan muutenkin sattuman varassa sen suhteen että kuinka sopiva joku henkilö tuolle alalle on tai ei ole pääsykokeiden perusteella. Fiiliksellä siis mennään.
Töissä on jälleen ollut myöskin melko hiljaista, paitsi että viime keväältä tuttu ilmeisesti Venäläinen epäsiisti mies on taas alkanut kantamaan luukutettua tavaraa säilöön kohteemme erääseen sen asiakkaille tarkoitettuun säilytyslokerikkoon. Tapasin hänet työntelemästä luukkuun tavaraa sunnuntain vuoron loppupuolella, jonka jälkeen käskytin tyyppiä lopettamaan toimintansa, johon sain melko ilkeää Venäjänkielistä palautetta. Tuo tyyppi oli myös osallisena viime keväänä paikalle kutsutun poliisipartion kanssa asioiden selvittelyssä, joka lähti juuri liikkeelle siitä kun huomasimme lokerikkojen tyhjennyksen aikaan epäilyttävää tavaraa eräässä lokerikossa. Soitettuamme poliisit tyypit jäivät sitten haaviin ja toinen tämän samaisen tyypin mukana kulkenut ukko oli sattumoisin ollut poliisin haussa.
Tämä tyyppi on kuitenkin siitä tyhmä kaveri, että hän palaa aina tänne yrittämään näitä piilottelujaan muutaman kuukauden välein. Täytyy kuitenkin ruveta nyt pohtimaan että pitäisikö hemmo kenties poistaa kylmästi paikalta seuraavan kerran kun hän noin viidennen tai kuudennen kerran saapuu paikalle ja väittää ettei ymmärrä englantia tai muutakaan. Tietysti tuollaisten tyyppien vastakeinoista ei sitten tiedä, eikä kyllä ns. paljain käsinkään viitsisi kyllä moista heppua vastaan lähteä kumminkaan.
Kieltämättä tällaiset tilanteet ovat harvinaisia tässä iltakohteessani, mutta tämä satunnainen luukuttaja on ehkä ainoa valonpilkahdus turvallisuusalaa sivuten koko kohteessa. Hän kuitenkin katoaa useimmiten kuukausiksi sen jälkeen kun menettää kätketyn tavaransa löytötavaratoimistoon.
Ai niin, ylihuomenna on muuten sitten palkkapäiväkin. Laskin että tämän kuun ansioiksi tulee jälleen kerran ihmisten sylkykuppina toimimisesta, firman heittopussina olemista sekä yleisen tylsyyden kestämisestä huimat 1771,64€ puhtaana käteen kahden viikon erässä! Mainittakoon että tuossa summassa on vielä helvetisti ylitöitä ja viikonloppuja mukana, että kylläpä taas lähtee halvalla tämäkin idiootti tekemään duunejaan.
Olen myös ryhtynyt pohtimaan että olisiko aika ruveta kantamaan jonkinlaisia voimankäyttövälineitä mukanaan. Tuo viime sunnuntainen kohtaus itänaapurin luukuttaja-sedän kanssa oli nimenomaan yksin melko pelottava juttu, enkä oikein usko että kohteen sijainnin kaupungin keskustassa ainakaan hirveästi hiljentävän menoa muutenkaan. On siis todettava että välillä kun joutuu useimmiten yksin setvimään täällä asioita, niin pelko on eräs tunne jonka koen muuten niin rauhallisessa, jopa kuolemanhiljaisessa kohteessa.
Yksi syy miksen laita esimerkiksi kaasusumutinlupaa vireille on ihan se, että moisen hankinta on aika kallis juttu näillä palkoilla. Käsiraudatkin maksavat aikalailla paljon, joten sinänsä itsensä varustaminen tällaisessa pelkotilassa ei kyllä mitenkään ole hyvä idea taloudellisesti- vaikka melko välttämätöntä se kai onkin. Laskuja sekä muuta on kuitenkin niin paljon, ettei minulla ole varaa edes lähes välttämättömiin työvälineisiin näillä palkoilla eikä firma todella omituisesti näytä kustantavan niitä vaikka ihan perustellusti työvälineitä vartijalle ovatkin.
No mutta joo, toivotaan että astetta pehmeämmät keinot taas karkoittaisivat tuon häiskän täältä ennen pitkää. Ongelmana on vaan sitten se että tämä tyyppi ei välttämättä jää viimeiseksi eikä jokainen ongelmatapaus lähde kiltisti taputellen tai jutellen, joten sinänsäkin olisi kai vaan kaukonäköisyyttä ruveta kantamaan ties mitä härpäkettä ihan vaan varmuuden vuoksi.
Jaksoin muuten myös taas käydä pari päivää putkeen salillakin tässä tällä viikolla. Asia joka vahvisti sitä jaksamista oli kahden päivän lomaputki, joista toinen päivä tuli yllättäen lomaksi kun mitään respaa tai muuta ei ilmaantunut firman puolelta tehtäväksi. Minun piti käydä salilla myös tänä aamuna ennen töitä, mutta olin taas niin väsynyt etten jaksanut nyt sitten kumminkaan kaikesta huolimatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti