sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Palvelijahan palvelee?

No, kävi sitten niin että päädyin jälleen uuteen kohteeseen.

Työvuorot ovat muutenkin olleet taas yhtä sirkusta viime aikoina, joten ihan loogista että sen varjolla minut tyrkättiin nopeasti uuteen respakohteeseen, jossa vartijan rooli on tyyliä "aulan puhelinvastaaja".

Olin viime perjantain hätäisesti kahden eri tyypin kanssa opissa tuossa kohteessa, jonka jäljiltä tajusin että kohteen tiettyjen järjestelmien oppiminen kantaa siellä aika pitkälle, paitsi että tietyt asiat sitten taas ovat sellaisia että ne eivät selviä kuin siellä aulassa lusimalla.

Tämä uusi respakohteeni ei ole aiheuttanut vielä hirveää vitutusta, sillä työajat ovat normaalia kahdeksasta neljään tasoa. Toki uskon että ennen pitkää tämä kohde tulee kyllä vituttamaan varsinkin ottaen huomioon ne tarinat joita nämä edelliset tekijät kertoilivat. Oikeastaan sainkin kohteeseen jo muutaman melko vitun ärsyttävän puhelun, joiden jälkeen teki mieli ryömiä lankoja pitkin kuristamaan niitä ääliömäisiä valittajia jotka sinnekin silloin soittelivat.

Kaikesta päätellen kumminkin taitaa olla niinkin, että tähän kohteeseen ei tulla tekemään kuin satunnaisia vuoroja silloin ja tällöin. En kyllä haluaisikaan tätä vakiokohteekseni, sillä nämä tämän kohteenkin oma henkilöstö- tai siis lähinnä se henkilöstö kenen kanssa joutuu olemaan tekemisissä voi olla itseasiassa melko omanarvontuntoista sakkia, eikä minulta puutu sellaisistakaan epeleistä kokemusta todellakaan.

Sanotaan nyt sitten siis että nähtäväksi jää miten edetään. Tällä hetkellä voisi sanoa että aikalailla tulee oltua "kiertävänä", eli seilaan kohteesta toiseen tarpeen vaatiessa. Sekin on sinänsä ihan kivaa niille ainaisille iltavuoroille siellä hautakammion ja Suomen yhtyneet egoistit RY:n sekoituksen omaavassa kohteessa.

Toisekseen on aika vittumaista huomata että nyt sitten päädyin sellaiseen työkohteeseen, joka olisi ollut todella lähellä entistä asuinpaikkaani. Tällä hetkellä kun asun yhdessä avovaimoni kanssa, niin tämä työkohde maagisesti onkin nyt sitten sopivasti kokonaan toisella puolella kaupunkin. Perkele että pitääkin olla suurinpiirtein kaikessa tällainen armoton Murphyn lakia mukaileva tuuri!

Olen alkanut myös jälleen pohtimaan työpaikan vaihdosta, mutta energiaa niiden jatkuvien CV-virtojen lähettelyyn ja ennen kaikkea CV:n päivittämistä nykyiseen muotoonsa ei oikein nyt ole. Tiedän kyllä että ennen pitkää uutta duunia pitää löytää alle, mutta tällä hetkellä se nyt vaan tuntuu melko ylivoimaiselta edes yrittää kun pitää samalla käydä töissäkin ja odottaa että miten tuon kouluhaun kanssa lopulta käynee.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti