sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Pitkän juoksun häntäpää

Tätä vuotta on jäljellä muutama viikko.

Pitäisi kai pahoitella sitä etten ole juurikaan kirjoitellut, vaikka toisaalta en nyt ole ollut viikkoon töissäkään ihan niin paljoa kuin yleensä muutenkaan. Ihan laillisilla vapailla olen ollut, mutta nyt sitten iltakohteessa istutun viikonlopun jäljiltä työviikko jatkuu ylitöinä eräässä respassa näin maanantaina. Joku on siis taas saikuttanut.

Mitään kummallisempaa ei ole oikeastaan työasioiden osalta tapahtunut. Jotain ideoita on taas tullut ilmi lähinnä siitä että mitä tapahtuu vuodenvaihteen jälkeen, nimittäin varmaan ainakin pari uutta kohdetta on tulossa näköpiiriin ennen pitkää. Myös tässä piakkoin se maaginen kahden vuoden työura vartiointialalla on suoritettu, mutta tosiasia kai on edelleen että kukaan ei tiedä kuinka pitkään täällä vielä ollaan. Se on pelottavaa ja ahdistavaa ajatella että vieläkään parhaimmista toiveista huolimatta ei tiedä että milloin tämä kaikki loppuu, vaan kevät on ihan yhtä epävarma kuin tämä talvikin tulevaisuuden osalta.

Olen onnistunut manipuloimaan itselleni jonkin verran enemmän vapaa-aikaa nyt näille Joulua läheneville päiville ja viikoille, mutta käytäntö onkin sitten toinen asia sen suhteen että toteutuvatko nuo vapaat. Kuten kerroin lyhyesti viime kerralla, niin talviloman pitäminen ei mennyt ihan nappiin ja siksipä se nyt sitten siirtyy jonnekin hamaan tulevaisuuteen muutenkin.

Onko töissä tapahtunut mitään ihmeellistä? No, kaikki "merkittävimmät" tapahtumat ovat oikeastaan rajoittuneet iltakohteeni viikonlopuille, joissa pari viikkoa sitten erääseen asiakaskohteeseen käveli sisään epämääräinen pitkätukkainen narkkari huojuen. Hän jopa maksoi pääsylipun sisään tuohon mestaan, mutta sitten kun jutut sekä kävelytyyli olivat sen verran horjuvia, niin minua pyydettiin tuon paikan henkilöstön toimesta seuraamaan tyyppiä. Se oli kyllä ihan perusteltua seurata häntä, sillä tyyppi sojotteli ympäriinsä kävelysauvojensa kanssa ja eräässä vaiheessa sitten pyörähti erään lapsikatraan keskelle sekoilemaan. Kävin hakemassa valvomosta varustevyöni ja puin sen päälle siltä varalta että heppu alkaisi riehumaan kävelysauvojensa kanssa tai muuten vaan ärjyisi. Onneksi kuitenkin eräs tuon asiakasyrityksen henkilö oli mennyt huomauttamaan tyypille hänen tekemisistään, jolloin tyyppi ilmoitti että "ei halunnut aggressioita". Täytyy kuitenkin todeta että aika paskamaista on kyllä tuollaisenkin Menninkäisen saapua ensinnäkin a) ihan selvässä pöllyssä lasten suosimaan paikkaan sekoilemaan vailla mitään tarkoitusta sekä b) vielä päätyä kymmenpäisen lapsikatraan keskelle kävelysauvojensa kanssa höpisemään kummallisia.

Sitten oli kanssa eräs töhrimistapaus, jossa erään asiakasyrityksen porukka epäili jonkun piirtäneen heidän seinäänsä epämääräisiä kuvioita. Selvisi että kuvioiden piti ollakin seinässä tai lähinnä siinä paperissa johon ne oli mukamas piirretty. Kyseessä siis oli todellakin täysin väärä hälytys, mutta tarjosipa se nyt ainakin vähäksi aikaa jotain tekemistä.

Tuli muuten hankittua tylsiin respoihin sekä kuolleisiin valvomovuoroihin jotakin tekemistä. Ostin itselleni PSP-käsikonsolin, joka nyt taitaa olla aikalailla vanhentunutta tekniikkaa monen mielestä, mutta kelpaa varmasti kaltaiselleni oikein hyvin piristämään tylsiä työpäiviä tietyissä kohteissa. Toki fiksumpaa olisi varmaan ollut ostaa ihan kannettava viihdekäyttöä varten, mutta se nyt vaan näillä palkoilla maksaa vähän liikaa ihan perusmallinakin. Uskon kuitenkin että eiköhän tämä PSP tarjoa hupia tai ainakin jotain tekemistä joksikin aikaa, sillä pääasia edelleen tässä työssä tai työpäivissä on viihtyminen.

Koitan taas tässä vielä kirjoittaa jotakin kunhan ehdin, sillä ennen mahdollisesti alkavaa Joululomaa on vielä jäljellä kourallinen työvuoroja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti