Iltavaksi palasi sitten takaisin duuniin erittäin kylmän sään ja epäselvien olosuhteiden saattelemana jälleen kerran. Jostain syystä sitä on aina ihan helisemässä lyhyidenkin lomien jäljiltä puhumattakaan pitemmistä lomista, sillä minä kyllä kykenen jättämään kaiken työhön liittyvän aika kiitettävästi taakseni nykyään siten että töihin palaaminen on kulttuurishokki.
Eilen viimeisen lomapäivän koittaessa sain pahaa aavistavan puhelun hälytyskeskuksesta, josta joku vuoroesimies tai joku solkkasi vaatimuksia erääseen kohteeseen. Ollessani metrossa tuolloin en saanut taustakohinalta mitään selvää sen puoleen kuin siitäkään että mikä kohde oli kyseessä.
Kuvittelin tuota kohdetta erääksi toiseksi, jossa on 12 tunnin vuorot ja on muutenkin aika väsyttävä kokonaisuus männävuodelta. En siis suostunut kyseiseen kohteeseen menemään, vaan menin erääseen aivan uuteen kohteeseen joka oli määrätty jokin aika sitten oppivuoroksi.
Työpäivän aikana selvisi sitten että tuo sunnuntaina tarjottu kohde oli eräs vakiokohteeni, josta oli sen vartija sitten saikuttanut aulasta. Toki olisin siis voinut sinnekin mennä, mutta kuvittelin sen erääksi aivan toiseksi kohteeksi kokonaisuudessaan tuon esimiehen puheiden perusteella. Olisi ollut aika helvetin noloa marssia sisään siihen toiseen täysin väärään kohteeseen ja luulla että vuoro olisi siellä kun ei tosiaankaan ollut. Lisäksi sinne 12 tunnin kohteeseen olisi pitänyt herätä aamulla tosi aikaisin, joten todellakin oli hyvä etten koskaan sinne lähtenyt.
No, tämä oppivuoro tältä päivältä oli aika helpohko. Huomenna en kyllä mene sinne enää takaisin, vaan menen tuonne paikkaamaan saikkuja kohteeseen joka jäi tältä päivältä väliin. Onnistuin muuten lomien aikana tekemään ne AMK-haut, mutta suoraan sanoen olen aika epävarma kahdesta niistä valinnasta jotka otin. Se kolmas sitten voisi edes jotenkin kiinnostaa, mutta nämä kaksi muuta olivat aika epätoivoisia.
Puhuttaessa omalta kantiltani epätoivoisista hakupaikoista mainittakoon mm. Restonomikoulutus, jonne nyt tuli haettua vaikkei kyllä kaiken sen alan suhteen luettuani kyllä vaikuttanut mitenkään erityisen kivalta tai minulle sopivalta. Aion kuitenkin sinne hakea, vaikkei minua kyllä kiinnosta työskennellä sen puoleen ravintolassa, hotellissa tai muussakaan sellaisessa paikassa. Itseasiassa en tiedä sen puolen töistä yhtikäs mitään, mutta epätoivoisuus se on kai mikä näitä tämänkin vuoden hakuja taas värittää eniten.
Saa tosiaankin nähdä että miten tässä työssä ja elämässä oikein käy. En vaan oikein keksi että mitkä olisivat sellaisia aloja jonne olisi helppoa päästä PK-seudulla ja jotka kiinnostaisivat minua yhtään. Täällä nimittäin kilpailu opiskelupaikoista on kovaa, joten sinänsä on vähän ikävää ruveta hakemaan kohteisiin jotka eivät oikeastaan kiinnosta yhtään, mutta joista alkaa olemaan niin epätoivoinen nykyisen työnsä johdosta että ei mitään rajaa.
Voitakoon kai sanoa, että kuljemme jälleen kohti suurta tuntematonta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti