Vahtimestari ?

Onneksi päivät ja etenkin aamut ovat nyt niin valoisia että sillä on ihan suora vaikutus mielialaan kun herää.

Mikään ei nimittäin masentanut ehkä eniten talvisin tässä työssä männävuosina ja yhä nykyäänkin kun istahdat sinne tiskin taakse respassa ja ulkona sinua tuijottaa takaisin kylmä, talvinen aamun maisema. Kenties taivas on vielä ihan musta sydäntalven tilanteesta ja ulkona puhaltaa vielä arktinen tuulikin. Samalla sitten iltapäivällä tai illalla kun lähdet kotiin kohteesta, niin ilma on ihan samanlainen. Ihan kuin päivää ei olisi koskaan ollutkaan, tai siis sitä ei olisi koskaan ollut sinulle kun istuit sisätiloissa koko päivän.

Huh, onneksi kevät alkaa tehdä tuloaan. Kevät on aina mukavaa aikaa.

Työpäivä on edennyt ihan kohtuullisesti, sillä täällä on taas vieraita käynyt paljolti aamupäivän ajan. Erästä kulunvalvontaan liittyvää ohjelmaa en ole saanut tietokoneella avatuksi, vaikka se kyllä toimi viimeksi ihan kivuttomasti täällä ollessani. Hetken aikaa tuon ohjelman kanssa tapeltuani jätin sitten kyseisen ohjelman sikseen, sillä onhan tänään perjantai eikä tarvitse viikonloppunakaan pahemmin työskennellä eli ottaa stressiä mistään. Toisaalta takana oli kahdeksan päivän työputki, joten kyllä tässä taas töitä on firman tai jonkun epämääräisen yhteishyvän vuoksi tehtykin aikansa.

Tänään myöskin minua kutsuttiin sitten "vahtimestariksi" erään tämän asiakasfirman työntekijän toimesta. En oikein tiennyt että pitikö minun itkeä, nauraa vai pitää sitä jonkinlaisena kohteliaisuutena siitä huolimatta että rinnassa luki vartija/väktare.

Oikeastaan minua on kyllä kutsuttu "vahtimestariksi" kerran aiemminkin ja eräässä kohteessa jopa "virastomestariksi". Nuo kerrat ovat huvittaneet minua suuresti, vaikka tottahan se on että ei sitä kyllä enää tiedä että mikä sitä pitäisi kulloisessakin kohteessa olla parhaimman lopputuloksen aikaansaamiseksi.

Eipä silti, mieluummin minua kutsuttaisiin kyllä ihan vaikkapa sillä oikealla ammattinimikkeellä mikä minulla on. Vahtimestari on vähän harhaanjohtava puhumattakaan virastomestarista, mutta kaipa jotain osa-alueita tässä jaetaan heidän ammattikuntiensa kanssa joissain kohteissa aina välillä. 

Kävin eilen myös pitkästä aikaa salilla. Tein vaan yhtä laitetta, enkä kyllä sitäkään kovin kauaa. Olihan tuo harjoituskerta kieltämättä aika nolo, mutta tulipahan taas rikottua pitkästä aikaa se saliton putki ja jopa mentyä sinne. Huomenna menen sitten kyllä pidemmäksi aikaa ja yritän saada taas kiinni saliohjelmasta.

Muutenkin nyt taas tuntuu että olen työnjohdon silmissä jonkinlainen "saikkupaikkaaja", joka tosiaan lähetetään milloin minnekin mikäli joku vakiotekijä jostain sairastuu. Semmoinen on kieltämättä vähän ikävää, vaikka tykkäänkin kiertää kohteita ja siten omata erilaisia työaikoja sekä paikkoja. Nykyään kuitenkin on tullut ilmi että vuorolistat muuttuvat aika nopealla välillä ihan toiseksi ja nimenomaan siksi että jossain saikkuja paikkaavien varatekijöiden listoissa minun nimeni on ykkösenä. Vieläpä ikävintä on se että paikkaan aina saikkuja nykyään kohteissa jotka ovat tunnetusti aika ikäviä tekijöilleen.

Pian alkavat AMK-haut, joista olen aikaisemmin kirjoitellutkin. Eräs varma valinta on taas päätetty, mutta varmaan pitäisi joku toinenkin keksiä ihan vaan varalle. Lähinnä kai tänä keväänä lähdetään etsimään sellaista opiskelupaikkaa jonne olisi suhteellisen helppoa päästä, vaikka nyt PK-seudun AMK-paikoista puhuttaessa se voikin olla aika suhteellista. Saapa nähdä että minne päädyn hakemaan toissijaisena vaihtoehtonani.

Pääasia kai on kuitenkin nyt näin lyhyellä tähtäimellä se vapaa viikonloppu. Siitä jos mistä aion nyt taas pyrkiä ainakin nauttimaan tämän kaiken sekaannuksen ja epämääräisyyden vanavedessä.