Kävipä sitten taas niin että maanantaina aloittaessani uuden "vakkarikohteen" riveissä päättyi päivä kuitenkin käskyyn saapua iltavuoroon tuonne iltakohteeseen. Sen vakkari oli saikulla, joten kaksi päivää sain nyt sitten tänne iltaan vuoroja aikaiseksi.
Olen ihan tyytyväinen että tuo uusi vakkarikohde jäi nyt taakse näinkin äkkiä. Olen ollut siellä kyllä todella paljon jo nytkin, mutta sitten taas ongelmaksi on muodostunut se että siellä se tekeminen vuoron aikana on ikävää ja henkilökunta tympeää. En tiedä että miten jaksan siellä vähintään joulukuuhun ja ehkä ylikin, sillä kohteena se on todella vastenmielinen ja aistin myös että meitä vartijoita siellä pidetään aikamoisina koiraan verrattavina otuksina, joiden pitää hoitaa heille täysin sopimattomat työt mielellään ilo kasvoilla ja kauniisti kiittäen!
Noh, eipä toisaalta täällä "illoissakaan" nyt ole kovin mairittelevasti asiat edenneet. Vaikka täällä onkin paljon tuttuja naamoja sekä ehkä jollain tapaa ystävällismielistäkin sakkia, niin tänään kuitenkin sitten eräs hiljainen ja tyyppi täällä tuli luokseni ja kyseli että oliko minulla häntä kohtaan jotakin henkilökohtaista kun en kuulemma tervehdi häntä tai huomioi päivän aikana mitenkään. Täytyy todeta etten ole kyllä ajatellut koko asiaa välillä, sillä tämä heppu joka eräässä asiakaskohteessa siellä pyörii on aina ollut todella hiljainen ja syrjäänvetäytyvä persoonallisuudeltaan. Vastasin hänelle etten tiennyt oikein että mistä hän edes puhui.
Tosiasia on etten tietenkään huomioi ihmistä joka on niin passiivinen koko ajan muutenkin, mutta ehkä tosiaan olen aamuisin jättänyt hänet huomiotta avauskierrosten aikana MELKEIN kaikkia muita tervehtien. Joka tapauksessa tuo äkkinäinen palaute oli ihan omiaan taas pilaamaan koko loppuvuoron minulle. Olen äärimmäisen herkkä kaikenlaiselle kritiikille tässä ammatissa, mutta vielä eniten kyllä harmitti se kuinka tämä tyyppi jota olen nähnyt kolmen vuoden ajan alkaa vasta nyt sitten osoittamaan mieltään aivan sattumaltaan kokemistaan vääryyksistä.
Toisaalta voineepa olla että hänkin on jonkinlainen hullu tai muuten vaan mieleltään järkkynyt. Eilen pistin merkille muutamassakin paikassa että täällä Helsingissä tuo asiakaspalvelu on kyllä todella vaikea taitolaji kaikilla tavoilla. Avovaimoni kanssa jouduimme ongelmiin mm. bussissa siitä kun hän kysyi paperisia aikatauluja kuljettajalta eikä niitä ollut, mutta kuski alkoi tivaamaan välittömästi että millä meinasimme bussimatkan maksaa. Molemmat vilauttivat kuukausikorttejaan kuskille, mutta sävy miten bussimies ensiksi ilmoitti aikatauluista ja sitten tivasi että KUKA MAKSAA TEIDÄN MATKAN sai kyllä taas veret kiehumaan. Hiukan samanlainen fiilis jäi viikonloppuna suoritetun pienen risteilyn ajoilta, jossa myöskin eräs naisihminen aukoi minulle päätään eräästä vähäpätöisestä asiasta. Kukaan ei ollut siellä humalassa, mutta tämä nainen jonka piti olla siellä töissä oli kyllä töykeydellään ihan omaa luokkaansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti