Olen alkanut miettimään hyvin vahvasti sitä minkälaisen viestin annan työstäni sekä vielä enemmän itsestäni tämän blogin kautta.
Aika usein nimittäin tuntuu että tämä työ ei todellakaan ole a) minua varten sekä b) sen arvoista moneltakaan kantilta katsottuna. Minun omaan arvomaailmaani ei kuitenkaan sovi jutella tällaisessakaan blogissa asioista sellaisina minkälaisina ne voisivat olla jonkun alan firman rekrytointijulisteissa tai isompien pomojen mainoslauseissa- vaan vain ja ainoastaan sellaisina minkälaisina minä ne näen.
Jos minulta nyt kysyttäisiin että minkälaisen ihmisen "alaa" tämä olisi ja kannattaako tänne tulla- vastaisin varmaan että kaikki se hohto jota tässä työssä voisi edes olla on hetkessä koettu ja aika äkkiä monikin ihminen tähän kyllästyy. Saatat kyllästyä tähän nopeammin kuin uskotkaan, sillä niin juuri kävi minulle.
Ehdotan tätä kesätyöpaikaksi sekä työksi heille jotka tekevät tätä vähän ja osa-aikaisesti. Kunhan ihmisellä on jotain fiksumpaa pääasiallisena tekemisenmuotonaan ennen tätä, niin kaikki on varmasti hyvin. Sitten kun tätä kuitenkin rupeaa tekemään joka päivä työnään, niin huomaat kyllä itsesi melko väsyneeksi joko liiasta työstä tai liian vähäisestä työstä.
Eräs alalla ollut tyyppi kirjoitti osuvasti eräällä palstalla siitä kuinka hyvin pieni prosentti tämän alan työntekijöistä on tässä todella sydämellä mukana. Suurin osa on täällä vain aikansa ja lähtee pois. Pyrin itsekin tähän niin pian kuin mahdollista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti