Vaihtelu virkistää

Tänään menin sitten kolmanteen työkohteeseeni päivävuoroon aulaan.

Tämä on ihan kivaa vaihtelua, sillä pitkät iltavuorot ja myöhäiset "epäihmisten työajat" alkavat kyrsiä aikalaillakin. Toki näissä virastotyöajoissa on sitten vaan se, että vaikka pääsetkin kotiin ihan ihmisten aikoihin ja vapaa-aikaa jää ihan mukavasti, niin näiden respojen tekeminen on toisinaan älyttömän tylsää. Mikäli kyseessä on tällainen lähinnä asiakasfirman sisäisten yhteistyökumppanien tapaamiseen tarkoitettu työkohde, niin työtahti ei ole kovin nopeaa vaan asiakkaita voi käydä keskimäärin yksi tai kaksi muutaman tunnin välein. Toisinaan käy yksi tai kaksi asiakasta päivässä.

Toki näissä kohteissa on se hyvä puoli että vaikka tännekin satunnaisesti urpoa porukkaa eksyy, niin nykyään kumminkin tässä kohteessa sisään pääsee vain asiakasyrityksen omat henkilöstöt sekä sitten kutsutut vieraat, jotka eivät tosiaan aiheuta hämminkiä. Tämä on siis aikalailla vastaanottoapulaisen hommaa.. vai pitäisikö sanoa "vastaanottovirkailijan".

Parasta näissä kohteissa on tietysti se että ilmaista kahvia (Capuccinoa, Lattea, Latte Macchiattoa yms.) erilaisilla variaatioilla kyllä löytyy. Toisaalta työtunnit nyt kuluvat kenties ihan yhtä verkkaisesti, mutta pääsee sentään edes jotenkin hyvissä ajoin pois paikalta.

Yleisesti ottaen niin nämä hommat ovat myös sitten kai sitä tavaraa jota "true vartijat" kavahtavat, sillä nämä nyt sitten eivät luo sitä kovaa ja varmaa turvallisuutta patukka vyölenkissä ja käsirautakotelo toisella puolella. Onhan se toki totta että nämä reception-hommat ovat monestikin uusien monipalvelukonseptien luomia markkinarakoja, joihin on saatu sitten ympättyä porukkaa vartijan vaatteet päällä ihan noin muuten vaan.

Itse tälle alalle siirtyessä en ollut aivan varma että minkälaiseen työtehtäviin minut laitettaisiin. Varauduin periaatteessa kaikkeen ja siksi kävin noita voimankäytön lisäkoulutuksiakin siinä sivussa. Päädyin kuitenkin tekemään muutaman respan ohella tuota "pääasiallista" kohdettani pukuhommissa, enkä koskaan haalaripuolelle ole vielä päätynytkään.

Kieltämättä nämä jutut ovat hyvää vaihtelua sille ainaiselle valvomossa istuskelulle. En myöskään itse katso että vaikkapa joku järjestyksenvalvonta tai vastaava olisi niin merkityksellistä duunia minulle, ettäkö haluaisin ehdottomasti sitä tehdä paljon vaarallisempana kuin näitä valvomoita ja respoja. Samaa palkkaa ja huonompaakin nimittäin irtoaa vaikkapa myymälävartioinnista- joka sekin on aika hektistä ja vaarallista hommaa tietyissä kohteissa. Uskoisin että siinä hommassa minua sitten taas vaivaisi se kuuluisa liian hektinen työ varsinkin palkka huomioiden.

Että joo.. 10,43€ tunnilta lisineen enimmäkseen persiillään istuen on juuri ja juuri se palkka työtehtävineen jonka katsoisin vaivan arvoiseksi. Toisaalta sitten taas tällainen "istut 8h enimmäkseen selaten nettiä"-työmuoto passivoi ihmistä aikalailla, eikä se ainakaan virkistä sellaisia ihmisiä jotka ovat jo valmiiksi perimmäisiltää laiskoja tai helposti kaikkeen tympääntyviä.

Toisaalta kun miettii monia työkavereitani- useat heistä tekevät tätä työtä jo muutaman vuoden kokemuksella. Eräskin nuori nainen oli akateemisista taustoistaan huolimatta seitsemättä vuotta tekemässä näitä töitä, enkä tiedä että oliko hän tyytyväinen vai vain pitkäaikaisesti syyn tai toisen johdosta umpikujassa. Itse en haluaisi enää niin pitkän ajan jälkeen olla näissä työtehtävissä, sillä olen jo nyt tuntenut tämän vuoden sisällä hyvin rankkaa "boreout"-ilmiötä töissäni siinä määrin, että on kai pieni ihme että jaksaisi vielä vuodelle 2012 asti jatkaa tätä(kin) työsuhdetta.

Kieltämättä töissä hapottaa. Jatkuvasti.