Jälleen kerran informaatiokatkos valtasi työnteon siinä mielessä, että harppoessani maanantai-aamuna respakohteeseeni ei luvattua oppivuorolaista koskaan paikalle saapunutkaan.
Sain tietää että hän kuulemma saapuu huomiseksi, antaen tasan yhden päivän oppivuoron kuitenkin kohtuullisen hektiseen aulaan. Toivottavasti tuo yksi kahdeksan tunnin vuoro riittää hänelle, sillä en minä voi häntä ainakaan enää auttaa sitten kunhan keskiviikosta lähtien hänen pitäisi alkaa suoriutumaan täällä kaikesta itsekseen.
Respakohteessa koettiin myös tänään jälleen äärimmäisen vitutuksen tunnelmia, kun erään tätäkin respaa asiointipaikkanaan käyttävän firman edustaja saapui tiskille ja ilmoitti hävittäneensä jonkun supertärkeän talletuslokeron KAIKKI avaimet sekä oman kulkukorttinsa. Olin niin väsynyt että totesin naisen olevan melkolaisessa liemessä moisen tempun jäljiltä, mutta asiaa ruvettiin kuitenkin sitten hiljalleen selvittelemään ties minkä ja kenenkä suosiollisella avustuksella.
Näiden hukattujen avainten tiimoilta päädyttiin siis tilanteeseen jossa lopulta soiteltiin kahdelle lomalla olevalle ihmiselle, hätisteltiin huoltomiehiä ympäriinsä sekä sitten vielä muuten vaan sekoiltiin niin rankasti että minua rupesi vituttamaan. Toisekseen eräs aikalailla jo työuupumuksen kynnyksellä riutuva akka jota tämänkin kohteen yhteyshenkilöksemme kutsutaan tiuskaisi minulle pariin kertaan aika rankasti.
Missään vaiheessa kukaan ei muistanut läksyttää sitä urpoa joka ne avaimet oli alunperin hävittänytkin. Oikeastaan oli aivan vitun uskomatonta että joku idiootti tuolla suuruusluokalla oli edes moiset avainmäärät saanut harteilleen. Eipä olisi suoraan sanottuna kiinnostanut hevonkaan vittua setviä tuollaisia ihan täydestä huolimattomuudesta johtuvia toisten ihmisten aiheuttamia ongelmia.
On tosiaan helvetin hyvä että se kesäloma alkaa pikkuhiljaa koittamaan. En suoraan sanottuna kykene enää sanomaan ettäkö kohtaisin kovinkaan montaa työpäivää joista kykenisin enää nauttimaan, vaan totta puhuen nyt tämä työ on kyllä jo niin paskaisen kusista ihan joka vitun päivä että ei näitä töitä kestä enää kun parin päivän putkissa muutenkaan.
Tekisi mieli riipaista tänään vitutuskännit, mutta antaa asian olla kun on kai muutakin tähdellistä tekemistä.
Huomenna sitten toivotaan että se oppivuoro tulee olemaan astetta asiallisempi, vaikka sekin tuntuu jo nykyään olevan aikalailla luksusta yrittää enää saada edes työpäiviään kulumaan asiallisesta tässä ammatissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti