Pahoitteluni siitä etten ole päässyt vähään aikaan niistämään ajatuksiani tälle valkoiselle internetin syövereissä vellovalle paperille nimeltä blogi. Oma muutto sekä jatkuvasti muuttuvat työvuorot kuitenkin imevät mehut minusta jatkuvasti.
Mutta, mitäs työrintamalle kuuluu? Eilen piti taas olla jopa yksi vapaapäivä jolloin oltaisiin ehditty pakata muuttoa varten tavaraa ja muutenkin hoitaa juoksevia asioita- vaan toisin kävi! Lähdin tekemään taas yhtä hälytysvuoroa erääseen respaan, jossa olen muutamia kertoja ennemmin ollutkin iltaisen puhelinsoiton jäljiltä sitten seuraavana aamuna.
Tänään sitten palasin tekemään tätä iki-ihanaa iltavuoroani "vakkarikohteeseen", joka ei kyllä välttämättä sitten olekaan vakkarikohteeni enää nykyään. Vaikuttaisi että työnjohto on vihdoinkin huomioinut minun nöyrimmät pyyntöni, vaikka tämä tällainen päivävuorojen tulva voi sekin itseasiassa olla ihan vaan tilapäistä lääkettä haavoihin.
No joo, kuulin myös että täällä oli ollut muutama viikko takaperin eräs tilanne jossa vartijaa oltaisiin jopa oikeasti tarvittukin. Joku ulkomaalainen (lue: Jenkki) mies oli ruvennut ryttyilemään eräälle työntekijälle, joka oli kahta vaille valmis soittamaan vartijan paikalle. Näin ei kuitenkaan ollut käynyt, vaan tilanne oli ratkaissut itse itsensä tällä kertaa.
Pitkästä aikaa muutenkin tuntuu että tämä kohde missä nyt olen vielä ennen lähtöäni oli kuin infernaalinen asiakaspalvelun villi länsi, jossa koko ajan sai olla ratkomassa vittumaisten vanhojen mummojen kuukautiskipujen ilmentymiä erinäisten valitusten sun muiden muodossa. Nyt kuitenkin tilanne näyttää rauhoittuneen, eikä ole vielä tarvinnut puuttua mihinkään sen kummemmin.
Todellakin hermot lepäävät nyt.
Mutta joo, saa nyt nähdä että kuinka kauan tässä kestää ennen kuin hommat alkavat taas kusta ja vitutus nousee kaikkien muiden tunnetilojen ohitse. Kieltämättä jo pienoista vitutusta on aiheuttanut se että olen joutunut kiertämään tällä viikolla neljässä eri kohteessa, mutta vaihtelua minä totta puhuen kaipasinkin tämän kaiken jäljiltä muutenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti