lauantai 31. maaliskuuta 2012

Työtä ja oheistyötä

Eilen saimme viimeisetkin muuttoon liittyvät jutut hoidettua ja sen tiimoilta asun nyt sitten taas pitkästä aikaa yhdessä kämpässä saman naisen kanssa.

Kevät tuo tuloaan täällä iltakohteessani sekä jossain määrin selkeän kirkas sää auttaa jaksamaan muuten melko tahkoamista muistuttavaa arkeani.

Seuraava vapaapäivä osuu myös vasta ensi viikon perjantaille, johon on kyllä nyt kieltämättä melko pitkä aika tässä vaiheessa viikonloppua. Onneksi kuitenkin loppuviikosta teen jälleen respaa, joten näitä puuduttavia iltavuoroja ei taida kertyä kuin nämä kaksi päivää ja alkuviikosta vielä yksi.

Ensi kuun palkkaan pitäisi myös tulla nyt sitten ne kauan kaivatut yleisluontoisen raamisopimuksen mukaiset palkankorotukset sekä enimmillään 150€:n suuruinen kertakorvaus. Kaiken logiikan mukaan tätä työtä puolitoista vuotta tehneenä ihmisenä minun pitäisi saada tuo kertakorvaus täysmääräisenä, mutta aina on mahdollisuus jonkinlaiseen kämmiin palkanlaskennassa, luonnollisesti.

Nuo palkankorotukset tulevat kyllä kieltämättä tarpeeseen tässä vaiheessa juoksua. Eipä niistä nyt jää juuri mitään käteen varmaan verojen jälkeen muutenkaan, mutta sanotaan nyt ihan kylmästi näin että jos 20-30€ enemmän jää kuukaudessa käteen, niin on se jo näilläkin palkoilla melkolailla hieno juttu etenkin kun ensimmäisiin ikälisiin on aikaa vielä noin puolisen vuotta.

Niin, eipä tässä työssä juuri nyt muita ilon aiheita olekaan kuin satunnaiset palkankorotukset, vapaat sekä palkanmaksupäivät, jolloin silloinkin saa lähinnä pelonsekaisella kunnioituksella toivoa palkkanauhan olevan sisällöllisesti kunnossa.

Näin tuossa eräänä iltana metrolla kotiin matkatessani muutaman järjestyksenvalvojan harjoittelevan matkalippujen tarkastusta HKL:n edustajien mukana. Näky sinänsä huvitti minua, sillä tuo jos mikä nyt oli jälleen näitä enemmän tai vähemmän alalle hiljaa hiipiviä oheistöiden suonia, joiden päätyminen JLJV-partion hoidettavaksi on kyllä aika eriskummallista, vaikkakin melko odotettua nykyisellä kehityssuunnalla.

Tiedän myös erään kohteen jossa vartija rahasti käyttäjiä erään alueen käytöstä ihan laillisin valtuuksin, sillä se nyt vaan kuului sen kohteen työntekijän toimenkuvaan. Enpä siis ihmettele kun tässä kohteessani kerran eräs täysin satunnainen ihminen puhutteli minua ja kysyi että myinkö pääsylippuja erääseen asiakaskohteeseen.

Joku "oikea vartija" olisi varmaan suivaantunut moisesta aikalailla, mutta minä olen valitettavasti monen muun kollegan tavoin ymmärtänyt jo aikoja sitten että tämä ala on nykyään hämärtänyt aivan täysin oman työnsä rajat jo niin monella tapaa että kohta voimme ryhtyä sivutoimisesti esim. tarjoilijoiksi sekä kokeiksi.

Nämä seikat huomioonottaen ei ole siis yhtään epätavallista että aina kun joku kysyy mitä teen työkseni ja kun en häpeissäni kehtaa suoraan kovinkaan usein kertoa olevani vartija, vastaan että "teen vähän kaikenlaista yleistä vuokratyöksi luokiteltavaa eri tahoille".

Kenties olisi tosiaan aika vaihtaa se asematunnus VARTIJA-VÄKTARE vaikkapa YLEISMIES-ALLT I ALLO

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti