Kumma kyllä olen alkanut tottumaan siihen että tässä kohteessa on alkanut olemaan hiljaista tiettyjen asiakastahojen ollessa suljettuna sen sisällä. Tämä on kuitenkin melkoinen harhaluulo, sillä vaikka nämä viikot ovatkin olleet melkoista lomaa kaikin puolin, niin tämä ei kuitenkaan tule jatkumaan ikuisesti. Vaikka nyt vähän harmittaakin että olen niin pontevasti ajanut itselleni täältä siirtoa pois kaiken tämän ns. "helpon rahan" keskeltä, niin tosiasia taitaakin olla että sitten minua vasta taas vituttaakin kun täällä alkaa kunnolla taas paikat aukenemaan ja väki virtaamaan.
Helpottavaa on myös se että tuli laskettua juuri vuoden alusta veroprosenttia, sillä muussa tapauksessa näistä päivävuoroista ei jäisi taas käteen juuri mitään. Se onkin ainoa miinus niissä.
Toisekseen tämä on nyt seitsemän päivää kestäneen työputkeni kuudes päivä. Tänään tosin iltavuorot loppuvat, mutta aamulla pitääkin sitten olla kahdeksalta tympääntyneesti liikkeellä jotta saan tiistain jopa vapaaksi. Kauhuskenaario tietysti olisi että minut soitettaisiin jollekin hälykeikalle tiistainakin, jolloin alettaisiin sitten lähentelemään sitä kymmenen päivän putkea aika spontaanisti.
No, maanantai tulee ainakin olemaan helppo päivä sikäli että respassa vain varmaan juon talon hienoja erikoiskahveja masiinoista sekä pelailen sen kahdeksan tuntia pasianssia.
On tämäkin työtä. Perkele.
On tämäkin työtä. Perkele.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti