Oli kenties vähän naivia odottaa että hommat mukamas paranisivat tästä vaihdettaessa normaalista iltakohteestani päiväkohteeseen edes kuukauden ajaksi. Vaikka täällä vuorot kulkevat nopeammin, niin nyt tähän seuraani on lyöttäytynyt se jo aiemmin tämän blogin puolella mainittu vittumainen nuori akka, joka lähinnä edustaa itseään 100% ajastaan.
Okei, eli toisin sanoen yhteistyömme täällä respassa ei oikein pelaa nyt. Huomaan että henkilökemiat eivät vaan sekoitu ja tänään taas pienen verbaalisen voimainkoitoksen jäljiltä päädyin olemaan hiljaa loppuajan. Kieltämättä tämä nainen jonka kanssa joudun tekemään yhteistyötä on kyllä aika vittumainen tapaus monen muunkin mielestä, mutta minua tämä paskantärkeä hempukka ottaa päähän vielä enemmän tällä hetkellä ihan vaan siksi että joudun olemaan hänen kanssaan tekemisissä vaikka en haluaisikaan.
Huomenna menen yhteen toiseen respaan töihin. Se on onneksi kuitenkin kuin hautakammio, joten sinne tuo kotka ei ainakaan löydä tietään. On kuitenkin aika vaikeaa tulla toimeen ihmisen kanssa, joka puhuu koko ajan omista asioistaan, sinun puheenvuoroillasi keskeyttää ja vähättelee sanomisiasi ja hihittelee itsevarmasti koko ajan. Asioita toki myös hankaloittaa se että muija on tyhmä kuin vasemman jalan järveen upotettu saapas, mutta sitähän tämä egoismin naisellinen ilmentymä tuskin itse ainakaan vielä tässä vaiheessa ymmärtää.
Tämä nainen josta voisin luetella suurinpiirtein sata ja tuhat kirosanaa niiden mitä erilaisimmissa muodoissa on kyllä melko uskomattoman paskaa seuraa pitkästä aikaa. Kaipa kuitenkin sellaiset ihmiset jaksavat olla tämän muijan kanssa tekemisissä jotka itsekin puhuvat vain itsestään koko ajan. Ymmärrän kyllä toisaalta sen omankin egon kohottamisen tärkeyden ihmisten kanssakäymisessä, mutta tällä kertaa täytyy kyllä sanoa että tämä tyyppi vie kyllä itsekeskeisyytensä ihan uusille urille.
Tylsäähän tällainen työskentely on, sillä minä ainakin olen ennen nauttinut edes siitä tässä työssä että on saanut jutella jonkun kanssa tässä respassa istuessaan. Harmi että nykyään juttu näyttää olevan niin että jos tälle naiselle antaa suunvuoron, niin se puhuu kyllä itsestään vaikka koko loppupäivän. Toisekseen mielenkiintoinen aspekti tämän naisen käytöksessä on se että hän ei lähde kotiin ajoissa, vaan saattaa jäädä vielä tunniksikin vain pälisemään omista asioistaan respaan niin kuin joku opetettu papukaija.
Hohhoijaa.. tämä blogi on kyllä muotoutunut jo aikamoiseksi vitutuksen ja turhautumisen tyyssijaksi. Saattaapa olla että Blogger varmaan kohta sulkee tämän jonkinlaisen työuupumuksen ja niistä kumpuavien "vihakirjoitusten" johdosta.
No, saattepa rakkaat lukijat tietää senkin että nämä vartiointialan aulapalveluhommat eivät ole kovin häävejä, vaikka usein tämän alan hommista kaikkein helpoimmalla näissä pääseekin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti