Taas eilen muutaman vittumaisen akan kanssa riideltyäni ihan työn puolesta juolahti mieleeni se että tämä minun "ongelmatapausprofiilini" ei suinkaan ole perinteisesti se kuselta ja paskalta haiseva pirinisti tai suustaan rivo pikkupoika, vaan pikemminkin omanarvontuntoinen ja paskamainen useimmiten keski-ikäinen tai sen ylittänyt naishenkilö.
Aina jos jotain hämminkiä syntyy, tuntuu olevan sen aiheuttajana vanha akka suurine luuloineen ja oikeuksineen. Eipä silti, olen kyllä ymmärtänyt että vanhat akat ovat suuri ongelma kaupoissakin, jossa myyjät joutuvat tappelemaan heidän kanssa milloin mistäkin verbaalisesti.
Asiakaspalvelutaidot todella joutuvat koetukselle tässä duunissa- toki ihan eri syistä kuin yleensä. En vaan itse jaksa hirveästi pitää yllä mitään tekopirteyttä ja "mitäs-sulle-ihanaa-kiitos-anna lisää-"-asennetta kun päivästä toiseen samanlaiset ihan yhtä paskamaiset asiakkaat saapuvat kinaamaan tänne asioista, jotka eivät periaatteessa edes vartijalle kuulu.
Elin pitkään kahden vaiheilla sen suhteen että onko tämä nyt sitten sitä paskaduunia vai ei. Nyt olen päättänyt että tämä todellakin on äärimmäistä paskaduunia, eikä sen takia ettäkö työt olisivat raskaita ja palkka pieni, vaan juuri siksi koska palkka on pieni ja työt erinäisiä sylkykuppina toimimisia.
Toivon todella että jos ja kun saan uuden kohteen, niin siellä asiat olisivat mukavasti edes vähän aikaa. Oikeastaan parhaintahan on aina saada uusi kohde alle ja sen vähän aikaa nauttia uudesta ympäristöstä kunnes sitten siihenkin taas ehkä hajoaa jossain vaiheessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti