Sanonpa suoraan että unirytmi kyllä kärsii kun tekee iltavuoroa kolme kuukautta siihen tapaan että vuorot alkavat yhdeltätoista aamupäivästä ja sitten yhtäkkiä siirtyykin virastotyöajoille.
Kahvin voimalla sain kuitenkin oman, henkilökohtaisen koneeni taas käyntiin.
Heti saavuttuani työkohteeseen päädyin juttelemaan firmamme hälytyskeskuksen kanssa jostain putkivuodoista, josta minulta intettiin hyvin intensiivisesti vastauksia. Totesin kuitenkin etten tiennyt asiasta mitään, sillä en luonnollisestikaan ollut tässä vuorossa pitkään aikaan. Sain kaiketi ihan odotettua ymmärrystä osakseni.
Pari kuppia kahviakin tuli juotua. Nämä ilmaiset sumpit ovat kyllä kaiketi parasta mitä tämä kohde voi tarjota.
Niin joo, ja juuri pääsin tässä miettimään sitä että näissä respakohteissa tai siis pikemminkin tässä respakohteessa onneksi tuo asiakaspalvelu on vähän hillitympää. Harvoin tänne saapuu mitään järkyttäviä tyhjäntoimittajia tai eltaantuneita vanhoja akkoja, jotka päättävät saapua tänne ihan vaan siksi kun ei muuta elämää ole ja riidellä pitäisi saada. Pääasiallisesti täällä käy kokousvieraita, joilta ei vittuilua hirveästi ehdi kuulla kun kumminkin heillä on tänne aina jotain oikeaakin asiaa.
Eipä silti, kyllä näissäkin kohteissa toisinaan saa ikäviä katseita osakseen. Tänään kuittasin eräälle nokkavalle akalle kulkukortin, kun oma oli sattunut jäämään kotiin. Annoin naiselle sitten sellaisen kortin jolla ei päässyt hänen työtiloihinsa ja totesin etten ollut varma löytyisikö oikeat kulkuoikeudet omaavaa korttia lainaksi.
Siihen nainen totesi ilkeästi että "NO ON AINAKIN ENNEN OLLUT".
No perkele, älä vitun ämmä sitten jätä omaa henkilökohtaista korttiasi kotiin jos noin ahdistaa näinkin vähäpätöinen asia!
.. Siis minähän en ole työuupunut.
:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti