Yllättävä lumipyry ja siitä seurannut takatalvi sotki taas ehkä perusteellisesti liikenteen sekä PK-seudun ihmisten yleiselämälliset aikataulut. Minulla taas hiukan työvuorojen täyttämää viikonloppua on sotkenut pelko siitä että milloin minulle sitä huhuttua tappovuoroilla varustettua kohdetta ruvetaan tarjoamaan.
Mitä nyt sitten tapahtuu kun tulen kieltäytymään siitä? Odotetusti arvostukseni työnjohdon ja suoran esimieheni silmissä laskee, mutta minkäs teet kun diili on kaikin tavoin huono ja muutenkin koko kohde vaikuttaa huonolta kaikki aspektit huomioonottaen. Lisäksi tuokin kohde vaikuttaa sellaiselta paikalta, että palkkaluokka jolla ihmiset sitä näyttävät tekevän on selkeästi pykälää alempi kuin millä työntekijät PITÄISI sitä tehdä sen yleisen vaativuustason huomioonottaen.
Arkeen palattaessa sain eilen iltakohteessani jälleen poistella erästä vanhaa miestä useampaankin kertaan eri paikoista, sillä tämä Gubbe ei vaan tajunnut ensinnäkään poistua WC-tiloista sulkemisajan jälkeen sekä sitten sieltä ulos pyyhällettyään hän jäi selaamaan jotain papereitaan penkille, joka sijaitsi erään suljettavan osion sisäpuolella. Tämä taisi olla niitä harvoja kertoja kun jouduin käyttämään sananpartta "me tosiaan suljemme nyt, joten voisitteko ystävällisesti poistua täältä".
Vaikka tuntimäärät näyttävätkin työlistoissa about samoilta, niin silti tuntuu kovasti että työvuorot on nyt järjestetty siten että töitä tulee kymmenen päivää putkeen muutamassakin eri kohteessa pitkin viikkoja. Oikeastaan kun olen nyt taas ryhtynyt tällaiseksi "kiertäväksi" vaksiksi niin hommat ovat ihan viikonkin sisällä kieltämättä monipuolistuneet, mutta ongelmaksi nousee sitten se ympäri kaupunkia ravaaminen sekä eri työajat joka toinen päivä.
Siviilityön hakemisen tiimoilta on myöskin ollut melkolailla hiljaista. Työnhauissa pitäisi olla oikeastaan spesifisempi, sillä moneenkin eri paikkaan hakeminen yleisellä haulla ei oikein näytä tuottavan tulosta. Pitäisi siis hakea tarkkaan ottaen johonkin vapaana olevaan tehtävään, mutta onneksi sain viime viikolla muutaman vinkin erään paikan haettuihin työpaikkoihin, joista voisi lykästää.
Valmistaudun joka tapauksessa siihen että jos näistä hakemistani duunipaikoista jotain kuuluu, niin kyseessä saattaa olla jotakin tähän samaan suuntaan kuin nytkin. Periaatteessa kai jonkinlainen siviilipuolen vahtimestari tehtävineen on sitten ihan loogista jatkumoa näillä vähäisillä pätevyyksillä sekä työkokemuksilla sekä tämän nykyisen työni ja edelliset huomioonottaen.
Eipä silti, tämä työ on kyllä ajanut minut siihen pisteeseen että olen kohta valmis toimimaan (jälleen) vaikkapa siivoojana taikka kenties vaikka kaupan kassana postimiehestä puhumattakaan. Pessimistisimmät arviot ovatkin povanneet että kassana saattaisi tienata jopa enemmän kuin nykyisessä vaksin vakanssissa, mutta se nyt sitten kai jäisi kylmästi nähtäväksi reaaliansioiden suhteen muutenkin.
Pelottavaa että tässä työssä sitä tuntee jotenkin outoa vetoa jättäytyä työttömäksi jatkuvalla syötöllä. Veikkaan että hirveän paljon eroa ei tulisi työttömyyskorvauksen ja nykyisen palkan välillä, mutta kuten sitä sanotaan niin pikkupalkkaisena henkilönä sitä ei tulisikaan käydä töissä palkan takia, vaan sen takia että työllä on kuulemma sosiaalistava vaikutus.
Sosiaalistavasta vaikutuksesta puheenollen voin kertoa että viime kuun yhteenlaskettu palkkani oli tarkalleen 1449,79€ käteenjäävänä osuutena verojen jälkeen. Veroprosenttini on 15,5%, jonka alensin 20 %:sta tämän vuoden alussa kun viime vuonna vedin aika kireällä tahdilla noinkin korkealla prosentilla tulot huomioonottaen.
Eipä tätä työtä siis tehdä kovinkaan lujasti palkan takia, vaan tällä palkalla juuri ja juuri pärjätään siten että vuokrat sekä laskut hoituu. Muu sitten ei enää hoidukaan ihan joka kerta melkein yhdeksän tunnin vuoroista sekä viikonlopputöistä huolimatta.
Tervetuloa jälleen vartiointialalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti