Kävi sitten niin että se perjantain epäselvä vuoro josta olin jo jutellutkin siirsi minut kokonaan ihan toisaalle.
Minua pyydettiin tekemään tuo vuoro täysin kaikkia ennakko-odotuksia vastaan myymäläpuolen kohteessa, joka itseasiassa tarkoittaa siis kaupan puolta. Aluksi olin kauhuissani koko ideasta, mutta ajattelin että tämä jos mikä todellakin toisi sitä kauan kaivattua vaihtelevuutta tähän duuniin.
No joo, hyväksyin sitten tuon vuoron sillä ehdolla että minulle toimitettaisiin sellaiset varusteet joilla voisi noissa kenttähommissa todellakin keekoilla. Sain kesämallin paidan sekä eräänlaiset tosi kätevät reisitaskuhousut. Pyysin myös voimankäyttövälineitä, sillä kohde jonne jouduin todellakin vaikutti "pahalta" sanan jokaisessa merkityksessä. Sain varastolta sitten jopa teleskooppipatukan eli "telarin" mukaani sekä käsiraudat minulla jo ennestään olikin.
Kesti siis aikalailla yli puolitoista vuotta ennen kuin joku tuli ehdottamaan minulle näitä kaupanpuolen kohteita, joista olin kuullut mielipiteitä tasolla "et menetä mitään".
Vuoro jonka kävin "heittämässä" oli aikamoinen työajan multihuipennus. Se kesti kaikenkaikkiaan hieman yli kaksitoista tuntia, eli kaupan koko aukiolon. Saapuessani paikalle olin aika kujalla lähes kaikesta, sillä kyseessä oli jonkun saikuttaneen tuuraus eikä noissa kaupan puolen kohteissakaan nyt aina selvitä ilman sitä kuuluisaa oppivuoroa. Onneksi kuitenkin kohteen työtehtävät olivat melko yksinkertaisia.
Vuoro oli pääasiassa pitkin myymälää kävelemistä ja ihmisten kaupankäynnin seuraamista kokonaiset kaksitoista tuntia. Välillä taas piti pälyillä epämääräisiä asiakkaita, joita nyt minun arvioni mukaan oli vähintään joka toinen sisään harpponeista asiakkaista. Myös erilaiset vittuilevat känniläiset, pirinistit sekä sillan alla asuvat pummit tulivat erittäin tutuiksi.
Olen myös kertonut siitä että olen kohdannut paljon vittumaisia asiakkaita, mutta nyt tämä puraisu kaupan puolen kakusta taisi kyllä tuoda uusia uomia vittumaisten asiakkaiden rintamaan. Ensinnäkin minulta kyseltiin vuoron aikana ruoka-ohjeita ja erinäisiä elintarvikkeiden sijainteja kaupassa, joka nyt kai sinänsä jälkimmäisen osalta onkin ihan loogista. Sen sijaan en saata ymmärtää että miksi eräskin nainen käski minua tuomaan hänelle ostoskärryt, sillä tehtäväni siellä ei todellakaan ollut ojennella ihmisille ostoskärryjä, vaan pikemminkin turvata mm. hänen asiointirauhaansa sekä pitää silmällä kauppaan saapuvia epämääräisiä kulkijoita.. joita oli muuten tämän kohteen ollessa kyseessä TODELLA HELVETIN PALJON.
Luin muutenkin kohteen tapahtumaraporteista että aika paljonhan tuolla tapahtui kaikenlaista känniläisten poistoista näpistelijöiden kiinniottoihin. Osasin kyllä jo ennen vuoroa henkisesti varautua että tämä kaupan puoli olisi jotain täysin muuta verrattuna respoihin ja hautakammioihin verrattaviin valvomoihin, mutta sanotaanko näin että kyseisten kohteen brutaalius ehkä iski eniten vasten kasvoja.
Noin muutaman tunnin työnteon jälkeen kauppaan asteli myös kaikenlaisia ihmeen huumehemmoja, jotka jo muutenkin aivan nuppi sekaisin halusivat ostaa lisää kaljaa sekä ärisivät minulle kun seurailin heitä pitkin myymälän käytäviä. Eräältä vittuilevalta kaverilta eväsin sitten oluen ostamiset, eikä eräs kolmaskaan kaveri ollut mitenkään iloinen kun partioin myymälää.. sain useita "HOMO HOMO HOMO!"-huutoja perääni.
Työympäristö jossa olin tuon kaksitoista tuntia oli kyllä aika vittumainen. Paitsi että asiakkaat olivat täysiä torvia, niin myös potentiaaliset kohdehenkilöt erittäin aggressiivista sakkia. Myös kaupan oma henkilökunta jotenkin omituisella tavalla piikitteli minulle, mutta sehän on tietty ihan totuttua sillä melkolailla samoinhan meihin suhtaudutaan muissakin tekemissäni kohteissa.
Tässä myymäläpuolen kohteessa minua yritettiin myös nakittaa keräämään asiakkaiden pitkin kauppaa jättämiä ostoskoreja. Onneksi tämä tehtävä keksittiin minulle vasta vuoron loppupuolella, mutta jo ajatus siitä että kiitäisin pitkin myymälää noukkien ostoskoreja enkä keskittyisi esimerkiksi potentiaalisten myymälävarkaiden tarkkailuun oli vähän omituinen. Tiesin kyllä että ostoskorit tulisivat työtehtäväksi ennen pitkää, mutta ajattelin että kenties fiksumpaa olisi nyt kumminkin antaa niiden olla kaupan oman henkilöstön vastuulla kun sitoa minua, eli vartijaa niiden keräilyyn noinkin hektisessä kohteessa.
Vuoron päätyttyä olin aivan naatti niin henkisesti kuin fyysisestikin. Ravasin kaksitoista tuntia pitkin myymälää, enkä saanut kuin ehkä kerran pari kiitokset työstäni asiakkailta. Toisekseen minulle vittuiltiin, uhattiin fyysisellä väkivallalla ja vaikka millä muulla erinäisten pirinistien kanssa pyöriessä tasaisin väliajoin. Lisäksi koko vuoron täytyi olla valppaana ja tarkkailla ympäristöä erinäisten anastelijoiden sun muiden sekoilijoiden varalta.
Täytyy kyllä antaa vilpittömintä kiitosta sekä kunnioitusta kaikille myymäläpuolen vartijoille jotka näistä lähtökohdista jaksavat tehdä tuotakin vartiointialan hommaa. Itse on pakko todeta että tuon vuoron pyöräytettyäni en kykenisi kovinkaan helpolla enää moiseen, sillä sen verran rankasti se minua pyöritti kaikki seikat huomioonottaen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti